Nuorisoseuroille valittiin uusi hallitus valtuuston syyskokouksessa

Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous pidettiin 25.-26.11. hybridinä Seinäjoella ja etänä. Kokouksessa valittiin uusi hallitus kaudelle 2024-25.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Jyri Siimes Sottiisi Fun Clubista, Taneli Arosara Mikkelin seudun Nuorisoseurasta ja Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Arto Liekola Pudasjärven nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.

Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Sanni Antinniemi Pertunmaalta, Hannu Harmaala Lahdesta, Joonas Autio Kauhavalta ja Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Riikka Kumpula Sodankylästä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström.

Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2024. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana.

Valtuusto antoi lisäksi julkilausuman Nuorisoseurojen ja seurantalojen merkityksestä nuorten hyvinvointiin liittyen.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat nuorisoseurojen tekemää työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Lue julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Valtuuston julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Huoli nuorten hyvinvoinnista on valtava. Koronapandemian, energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Gazan sodan muodostamalla kolmoiskriisillä on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksen mukaan 33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta. Tulos on huolestuttava. ”Meidän on turha puhua turvallisuudesta ja energiakriisistä, jos menetämme 33 % nuorista”, eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko totesi Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen iltavastaanotolla Seinäjoella 25.11.

Nuorten pahoinvointi on huomattu myös nuorisoseuroissa. Keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja paineet suoriutua täydellisesti ovat valtavat. Syitä ilmiön taustalla on useita. Koulutusjärjestelmämme puskee tekemään pitkäaikaisia päätöksiä hyvin nuorena, minkä lisäksi olemme tunnistaneet, että sosiaalinen media lisää suorituspaineita.

Nuorisoseuroissa nuorille annetaan kasvurauha. Meillä saa olla keskeneräinen, erehtyä ja yrittää uudelleen turvallisten aikuisten ympäröimänä. Kaikenikäisillä on rauha valita oma polkunsa ja kasvaa myös vastuullisiin tehtäviin.

Yhteisöllisyys on yksi peruspilareistamme. Nuorisoseurayhteisöä kuvataan usein ylisukupolviseksi nuorisoseuraperheeksi, joka kannattelee ja tukee myös vaikeina aikoina. Yhteisöön on saatettu lähteä mukaan jo lapsena ja edelleen eläkeikäisenä juuri ihmiset pitävät kiinni toiminnassa.

Fyysisenä kasvupaikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalot saattavat näyttää ulkopuolisin silmiin siltä, että ne seisovat tyhjillään kaupunkikeskusten ulkopuolella, mutta todellisuudessa ne ovat täynnä elämää. Seuran oma talo on monelle ylpeyden aihe, joka sitoo eri ikäisiä paikallisia ihmisiä yhteen.

Seurantalot ovat avoimia kaikille iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikessa nuorisoseurojen toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Näemme moninaisuuden vahvuutena, joka auttaa erilaisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämisessä.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat kaikkea tätä. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Seinäjoella 26.11.2023

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto

Vaikuttavaa meininkiä Mikkelissä – Nuoret Vaikuttajat kokoontuivat yhteen

Nuorisoseurojen kauden 2023-2024 Nuorten Vaikuttajien ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen pidettiina Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 16.-19.11.2023. Paikalla oli yli 20 nuorta ympäri Suomea kaikista viidestä alueryhmästä. Ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen oli jännittävä ja innostava kokemus nuorille. 

Erätaukodialogit johdattivat keskustelemaan nuorten osallisuudesta

Tapaaminen alkoi torstaina Nuori Kulttuuri-infolla. Kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme kertoi nuorille mahdollisuuksista osallistua Nuori Kulttuuri toiminnan toteutukseen mm. Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien tuottajina. 

Perjantain ohjelma toteutettiin yhteistyössä Xamk:in yhteisöpedagogiopiskelijoiden kanssa. Koulutimme opiskelijat fasilitoimaan Erätaukodialogit teemalla “Elävä kotiseutu – nuorten osallisuus ja vaikuttajana toimiminen”. Keskustelijoina yhdessä Nuorten Vaikuttajien kanssa paikalla olivat mm. Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Lahtinen, Suomen Nuorisoseurat ry:n puheenjohtaja Elina Weckström, Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo sekä Nuorten Dynamo -hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.

Toteutetut keskustelut huipentuivat yhteiseen akvaariodialogiin. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin ihmiseltä ihmiselle tapahtuva arvostava kohtaaminen, nuorten aito kuuleminen, eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien yhteistyön mahdollisuudet sekä kaiken aktiivisuuden perustana oleva turvallisuus ja luottamus. 

– Mikkelissä on ollut hyvä meininki, vaikka osallistujia on tullut mukaan eri aikaan. On ollut tosi mielenkiintoisia puhujia ja aiheita, jotka ovat nuorille läheisiä. Oli myös hauska vierailla Mikkelin kirjastolla Mikkelin seudun Nuorisoseura ry:n Nuorten taiteellisen mielen osoitus -projektin näyttelyssä, jota meille oli esittelemässä tuottaja Taneli Arosara. Olemme päässeet verkostoitumaan sekä oppimaan uutta, kertoo nuori vaikuttaja Katherine Ulich. 

Nuorten nuorisoseurakunto testissä

Lauantaina saatiin nauttia vierailevien puhujien annista, kun Nuoret Vaikuttajat sukelsivat viestinnällä vaikuttamisen maailmaan YLE:n toimittaja Vihtori Koskisen johdolla. Yleisradion roolista ja nuorten median käytöstä heräsi paljon keskustelua. Iltapäivällä tutustuttiin toiminnallisten harjoitusten kautta vaikuttavan puheen elementteihin teatteritaiteen maisteri Esko Korpelaisen johdolla. Päivän päätteeksi mitattiin vielä nuorten nuorisoseurakuntoa nuorisoseuralaisen kuntotestillä. 

– Voi ilolla havaita, että ryhmässä on hienoa nuorisoseura-ainesta kasvamassa, kommentoi suunnittelija Minna Pasi vedettyään ryhmälle nuorisoseuralaisen kuntotestin.

Kuntotesti oli leikkimielinen kisa, jossa testattiin nuorisoseuratoiminnassa tarvittavia taitoja, kuten aatetta, harrastusalaosaamista sekä talkoolaiskestävyyttä. 

Viimeisenä ohjelmapäivänä käsiteltiin vielä kokoustaitoja ja osallistavia menetelmiä päätöksenteossa kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turusen johdolla.

– Viikonloppu on ollut monipuolinen paketti vaikuttamistoiminnasta. Luulen, että tässä on paljon pureksittavaa kotimatkalle meille kaikille. Ollaan myös naurettu ja vietetty ihania hetkiä yhdessä – huikea porukka! Tästä on hyvä jatkaa kevään alueellisiin tapaamisiin, kehuu Liiri-Turunen. 

Lue lisää

Nuoret Vaikuttajat on Erasmus+ osallistumishanke, jota Suomen Nuorisoseurat ry toteuttaa ja jolla lisäämme nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamisessa tarvittavia taitoja.

www.nuorisoseurat.fi/nuoretvaikuttajat 

Nuoret Vaikuttajat Instagramissa

Lapsen oikeudet näkyvät nuorisoseuroissa

Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, joka rakentuu 20. marraskuuta vietettävän Lapsen oikeuksien päivän ympärille.

Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus hyvinvointiin.

Nuorisoseuroissa tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia laadukkailla harrastuksilla, turvallisilla ohjaajilla ja mukaan ottavilla nuorisoseurayhteisöillä. Jokainen lapsi ja nuori on tervetullut nuorisoseuratoimintaan sellaisena kuin on.

Jotta mukaan tuleminen olisi helppoa, noudatamme kaikessa toiminnassamme ja tapahtumissamme turvallisemman tilan periaatteita. Pyrimme siihen, että jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään eikä kenenkään tarvitse pelätä syrjintää tai häirintää. Meillä kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Osallisuus ohjaa toimintaamme

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on nostanut osallisuuden merkittäväksi hyvinvoinnin osatekijäksi. Osallisuus on aina ollut olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta, ja se on edelleenkin yksi keskeisimmistä arvoistamme.

Meille osallisuus tarkoittaa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Se näkyy vahvasti niin päätöksenteossamme, hankkeissamme kuin tapahtumien suunnittelussa. Esimerkiksi Luova lava -toiminta perustuu lasten omille ideoille ja lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoita oli mukana suunnittelemassa 7-12-vuotiaista koostuva Kalenaparlamentti.

Nuorisoseuroissa on turvallista oppia, kasvaa ja harrastaa. Oikein hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa!

Osallistu Nuorisoseurojen joulukalenteriin 

Nuorisoseurojen sosiaalisen median kanavissa pyörii joulukalenteri 1.-24.12., jossa nostetaan esiin paikallisia nuorisoseuroja eri puolilta Suomea. Haemme nyt mukaan seuroja, joka haluavat esitellä toimintaansa tai mainostaa tapahtumiaan liiton Instagram– ja Facebook-tileillä.

Joulukalenteriin osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla. Juttu voi olla iso tai pieni! Aiheena voi olla esimerkiksi:

  • Seuran joulumyyjäiset, puurojuhla tai muu tapahtuma.
  • Kausivalojen virittäminen, joulukuusen tai seurantalon koristelu.
  • Harrastusryhmän jouluiset harjoitukset.
  • Seuran jouluiset terveiset ja kiitokset tästä vuodesta.
  • Jouluista hassuttelua tai muuta fiilistelyä, mitä mieleen juolahtaakaan!

Ilmoittaudu mukaan lomakkeella: Nuorisoseurojen joulukalenteri 2023

Lisätietoja antaa viestintäasiantuntija Essi Roisko: essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7390 621. 

Muutoksia Kansalaisfoorumin kurssi- ja opintoryhmätukeen vuonna 2024

Nuorisoseurat voivat hakea Opintokeskus Kansalaisfoorumilta tukea kurssien ja opintoryhmien järjestämiseen. Tulevana vuonna opintokeskusten rahoitusta kuitenkin leikataan valtion budjettiesityksen mukaan noin 23 %. Tämän vuoksi myös Kansalaisfoorumin seuroille käytettävissä olevat kurssi- ja opintoryhmätuet vähenevät vuonna 2024.

Vuonna 2024 kurssituki on enintään 25 €/opetustunti ja tuettavien opetustuntien määrä vähenee. Tänä vuonna kurssituki on ollut enintään 27 €/opintotunti.

Opintoryhmätuki tulee olemaan 250 €/opintoryhmä ja tuettavien opintoryhmien määrä laskee. Opintoryhmän vähimmäiskesto on 20 opetustuntia.

Kurssitoiminnassa ikärajat poistuvat. Kurssitukea voi hakea nuorten ja aikuisten kurssitoiminnan lisäksi lapsiryhmille ja aikuis-lapsi-ryhmille. Opintoryhmissä opiskelijoiden alaikäraja on jatkossakin 15 vuotta.

Tiedonkeruu tarkentuu

Vuoden 2024 alusta alkaen opiskelijoista kerätään tilastotietoja liittyen ikään, koulutustasoon, äidinkieleen ja työmarkkina-asemaan. Tilastotietoja ei liitetä opiskelijoiden tunnistustietoihin. Tiedonkeruu toteutetaan opiskelun aikana niin, että kukin kurssilainen ja opintoryhmäläinen kirjaa itse tietonsa verkkopalveluun.

Myös kursseista ja opintoryhmistä kerättäviin taloustietoihin on tulossa muutoksia. Jatkossa menoista ja tuloista tulee raportoida aiempaa tarkemmin.

Muutoksista kerrotaan lisää webinaarissa 13.11.

Kaikista muutoksista tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana Skaftuki-infokirjeissä sekä vuoden 2024 alussa järjestettävissä webinaareissa. Nuorisoseurojen oma info-webinaari Kansalaisfoorumin koulutustukiin liittyen järjestetään 13.11.

Lisätietoa: info@skaftuki.fi

Sotkamon Nuorisoseuran tubettajatapahtumassa osallistujaennätys

Kainuulaisten syyslomaviikko huipentui tähtivieraiden seurassa, kun Naapurinvaaran Huvikeskuksen valloittivat sunnuntaina 22.10. tubettajat Santtu, Nino ja Ara. Keikkaidea sai alkunsa, kun Sotkamon Nuorisoseura kysyi nuorilta, kenet he haluaisivat vieraakseen Naapurinvaaralle. Nuoret toivoivat tubettajavierasta ja antoivat listan nimistä, joita voisi pyytää esiintymään. Santtu, Nino ja Ara sekä dj Sonja saivat kunnian olla historian ensimmäiset tubettajat esiintymässä Napiksen lavalla.

Tapahtumaan saapui yli 600 nuorta ympäri Kainuun, mikä on Nuorisoseurojen tapahtumassa valtakunnallisestikin mitattuna huima yleisömäärä. Ensimmäiset fanit saapuivat jonottamaan keikkapaikalle jo kymmenen aikaan aamulla.

Ohjelmassa oli DJ-setti, onnenpyörä sekä esiintymisen jälkeen tietysti hetki yhteiskuville, nimmareille ja halauksille. Nuorilta saadun palautteen perusteella keikka oli onnistunut ja sitä suositeltaisiin muille erittäin mielellään. Sotkamon Nuorisoseuralla on aihetta ylpeyteen.

Tapahtuman järjestäjiä jännitti ennakkoon, kuinka nuoret fanit pääsevät paikalle, sillä Naapurivaaran Huvikeskus sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Sotkamon keskustasta. Tästä syystä järjestettiin ilmainen yhteiskuljetus Sotkamosta, Kajaanista ja Kuhmosta. Suurin osa yleisöstä saapui tapahtumaan lopulta omalla kuljetuksella, mutta kyyditykset tulivat silti tarpeeseen. Yhteiskuljetus on hieno esimerkki siitä, miten tapahtuman järjestäjä voi itse vaikuttaa siihen, että yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.

Tekemisen riemua Kainuussa -hanke tapahtuman tukena

Tubettajavierailu oli Leader-rahoitteisen Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen pilottikokeilu. Hanke tuki tapahtumaa markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi tapahtumalla oli suuri joukko sponsoreita.

Hanke kiittää Sotkamon Nuorisoseuraa ja kaikkia tapahtumaan osallistuneita sponsoreita onnistuneesta tapahtumasta. Pikkulinnut ovat kertoneet, ettei lokakuun tubettajavierailu suinkaan jää viimeiseksi, vaan jatkoa on odotettavissa. Jäämme innolla odottamaan uusia keikkoja.

Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

Yle on lakkauttamassa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkeihin keskittyvän Yle Etnon Sydänjuurilla-ohjelman. Tuemme Kansanmusiikin & Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) avointa kirjettä aiheeseen liittyen. Suomen Nuorisoseurat on yksi KEK:n jäsenyhteisöistä.

Hyvä Ylen hallintoneuvoston jäsen ja vastaava toimittaja Ville Vilén,

Suomen alueella vuosisadat kehittynyt kansanmusiikki on olennainen ja ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin (Yleisradiolaki 7 §). Kuitenkin suomalaisten enemmistö- ja vähemmistökulttuurien ja Suomen lähialueiden kansanmusiikin näkyvyys ja kuuluvuus on jo tähän asti ollut Yleisradiossa hyvin vähäistä. Kansanmusiikkia tai kansantanssia ei käytännössä näy televisiossa eikä kansanmusiikkiin keskittyviä ohjelmia kuulu muilla radiokanavilla kuin Yle Radio 1:ltä, jossa sillä on vielä ollut pieni saarekkeensa.

Nyt Yleisradio on lakkauttamassa ainoaa tähän aihealueeseen erikoistunutta säännöllistä ohjelmaansa, Yle Radio 1:n Sydänjuurilla-ohjelmaa, jota Amanda Kauranne on ansiokkaasti ja perehtyneesti toimittanut jo usean vuoden ajan. Se on ainoa aikaansa systemaattisesti seuraava suomalaista kansanmusiikkia käsittelevä radio-ohjelma, jossa on kattavasti esitelty uusia julkaisuja ja paneuduttu syventyneesti eri kansanmusiikkiteemoihin. Ohjelmalla on ollut korvaamaton merkitys niin perinteisen kuin uudemman, ammattilais- ja taiteilijalähtöisen kansanmusiikki-ilmaisun esiintuontifoorumina. Sydänjuurilla-ohjelma on tuonut ansiokkaasti esiin myös maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien ja karjalaisyhteisöjen musiikkiperinteitä sekä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tehtyä saamelaisten musiikkia. Näiden musiikkien näkyvyys ja kuuluvuus on vielä valtakulttuurin kansanmusiikkiperintöäkin heikompaa.

Yleisradiolla on ollut Suomen alueen kansanmusiikkiin keskittyvä radio-ohjelma 1930-luvulta asti. Nyt Yle ei ole tuomassa Sydänjuurilla-ohjelman tilalle uutta erikoisohjelmaa. Ylestä on kuultu täsmentämättömiä lupauksia kansanmusiikin lisäämisestä muihin ohjelmasisältöihin. Näihin lupauksiin on vaikea luottaa. Kokemus on osoittanut, että erillisen kansanmusiikkiohjelman ulkopuolella kiinnostus Suomen alueen kansanmusiikkia ja kansanmusiikkipohjaista musiikkia kohtaan Ylen sisällä rajoittuu satunnaisiin välähdyksiin Yle Radio 1:n ns. maailmanmusiikkiohjelmissa, Yle Sámi Radiossa (Yle saamenradio) sekä muissa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Mikään tähänastinen Yleisradion toiminnassa ei anna viitettä suhtautumisen muuttumisesta. Esimerkiksi radiointien määrä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta ja muista tapahtumista tuntuu olevan kuihtumisen kierteessä. Kansantanssille ei anneta Ylellä näkyvyyttä juuri lainkaan.

Kansanmusiikki on paljon muutakin kuin genre. Sillä on muista musiikin lajeista poikkeavat historialliset kehityskulkunsa ja ‑mekanisminsa, sosiaaliset funktionsa, tuotanto- ja kulutusrakenteensa jne. Tätä omalakisuutta osoittaa esimerkiksi se, että musiikin ammatillisessa koulutuksessa konservatoriotasolta Sibelius-Akatemiaan asti sillä on omat linjansa ja koulutusohjelmansa. Vastaava tilanne on useimmissa verrokkimaissa. Alan koulutus tuottaakin vahvasti osaamisensa todistaneita taiteilijoita ja erikoistuneita ammattilaisia, joiden ammatilliselta toiminnalta radiokuuluvuuden heikentäminen vetää mattoa jalkojen alta.

Vaikka Suomen alueen kansanmusiikin lisääminen muihin ohjelmiin toteutuisikin, erikoisohjelman sisältämä ja vaatima asiantuntemus ei siirry. Kansanmusiikki tarvitsee korkeatasoisesti toimitetun oman ohjelmansa, jonka toteuttaja tuntee kansanmusiikin erityisluonteen ja Suomen alueen kansanmusiikin estetiikan, historian ja traditiot, kokonaisuudet, kontekstit, taustat ja ajankohtaiset ilmiöt. Tällaiset asiantuntevasti toimitetut ohjelmat ovat itsestäänselvyys lukuisten muiden genrejen kohdalla Yleisradiossa. Kaikkein eniten tämän itsestäänselvyyden tulee toteutua oman maan ja kulttuurin ainutlaatuisen musiikkiperinnön kohdalla, jota ei missään muualla maailmassa vaalita.

Suomi on sitoutunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioidessaan turvaamaan valtion alueella aineetonta kulttuuriperintöä. Yleisradion rooli mainitaan useissa kohdin Suomen Unesco-sopimuksen toteutuksen maaraportissa (2021). On selvää, että kulttuuriperintöilmiöiden aseman ja näkyyvyyden heikentäminen sotii niitä sitoumuksia vastaan, jotka Suomi on Unescon sopimuksen ratifioidessaan antanut. 

Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.

Ystävällisin terveisin,
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallitus

Tubettajat houkuttelivat nuorison Naapurinvaaralle

Kainuulaisten syyslomaviikko huipentui tähtivieraiden seurassa, kun Naapurinvaaran Huvikeskuksen valloittivat tubettajat Santtu, Nino ja Ara. Keikkaidea sai alkunsa keväällä, kun Sotkamon Nuorisoseura kysyi nuorilta, kenet he haluaisivat vieraakseen Naapurinvaaralle. Nuoret toivoivat tubettajavierasta ja antoivat listan nimistä, joita esiintymään voisi pyytää. Santtu, Nino ja Ara sekä dj Sonja saivat kunnian olla historian ensimmäiset tubettajat esiintymässä Napiksen lavalla.

Tapahtumapäivä koitti 22.10. Ensimmäiset fanit saapuivat jonottamaan keikkapaikalle jo kymmenen aikaan aamulla. Ohjelmassa oli DJ-setti, onnenpyörä sekä esiintymisen jälkeen tietysti hetki yhteiskuville, nimmareille ja halauksille. Tapahtumaa katsomaan saapui yli 600 nuorta ympäri Kainuun. Yleisömäärä on Nuorisoseurojen tapahtumassa valtakunnallisestikin mitattuna huima! Myös palautteen perusteella keikka oli onnistunut ja sitä suositeltaisiin muille erittäin mielellään. Sotkamon Nuorisoseuralla on aihetta ylpeyteen.

Naapurinvaaran Huvikeskus sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Sotkamon keskustasta. Tapahtumajärjestäjiä jännitti ennakkoon, kuinka nuoret fanit pääsevät Napikselle. Tästä syystä tapahtumaan järjestettiin ilmainen yhteiskuljetus Sotkamosta, Kajaanista ja Kuhmosta. Pelko saapumisen haasteista osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä suurin osa yleisöstä saapui tapahtumaan omalla kuljetuksella. Kyyditykset tulivat silti tarpeeseen. Yhteiskuljetus on hieno esimerkki siitä, miten tapahtuman järjestäjä voi itse vaikuttaa siihen, että yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.

Tubettajavierailu oli Leader-rahoitteisen Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen pilottikokeilu. Hanke tuki tapahtumaa markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi tapahtumalla oli suuri joukko sponsoreita. Hanke kiittää Sotkamon Nuorisoseuraa ja kaikkia osallistuneita sponsoreita onnistuneesta tapahtumasta. Pikkulinnun ovat kertoneet, ettei lokakuun tubettajavierailu suinkaan jää viimeiseksi, vaan jatkoa on odotettavissa. Jäämme innolla odottamaan uusia keikkoja.

Kuvat: Maaria Haikola

Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen rahoittajina toimivat Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader

Kainuun ensimmäinen Knoppi-koulutus käynnistyi lokakuussa

Lokakuun alussa vietettiin historiallisia hetkiä, kun Kainuun Opistolla starttasi Kainuun ensimmäinen Knoppi-koulutus. Knoppi on Nuorisoseurojen kerhonohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet toimia harrasteryhmien ohjaajana. Ohjaajakoulutusta jo järjestetty valtakunnallisesti jo kauan, mutta tiettävästi Kainuussa sitä ei ole koskaan järjestetty. Nyt kainuulaisilla nuorillakin on mahdollisuus tutustua Nuorisoseurojen toimintaan ohjaustoiminnan kautta.

Koulutuksen ensimmäiseen jaksoon osallistui yhteensä seitsemän nuorta.  Kainuulaisia heistä oli kolme ja lisäksi saimme nuorisoseuralaisia paikalle Kuopiosta ja Joensuusta. Ohjaajat Maarit ja Henna ilahtuivat ryhmän innokkuudesta, aktiivisuudesta ja osaamisesta, jota nuorilla jo oli. Koulutuksen ensimmäisessä osiossa perehdyttiin hyvän ohjaajan ominaisuuksiin, kerhotoiminnan suunnittelemiseen ja toiminnan eri vaiheisiin. Ohjaajana toimiminen edellyttää vastuullisuutta, yhteistyötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Näihin teemoihin syvennyimme viikonlopun aikana.

Saadun palautteen perusteella koulutus antoi osallistujille jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen tukea ohjaajana toimimiseen ja oman työn suunnitteluun. Osallistujat toivoivat, että koulutus avaisi uusia mahdollisuuksia ohjaajana toimimiseen ja sitä on varmasti luvassa nuorten valmistuttua Knoppi-ohjaajiksi.

Koulutuksen seuraava jakso toteutetaan marraskuussa. Tuolloin käsittelemme yhdenvertaisuutta ja turvallisuuden tunnetta harrastustoiminnassa, leikin ohjaamista ja tavoitteiden valintaa sekä suuntaamme katseemme jo koulutuksessa suoritettavaan ohjausharjoitteluun. Viimeinen tapaaminen on helmikuussa Lahdessa, jolloin kaikki Knoppi-koulutuksessa mukana olleet nuoret ympäri Suomen kokoontuvat yhteiseen koulutukseen ja todistusten jakoon.

1 2 3 5