Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta

Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.

Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.

Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.

Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä. 

Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa. 

Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.  

Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät: 

• Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu  
• Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu  
• Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere  
• Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä  
• Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura  
• Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
• Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere 

”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.  

Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.

Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.

Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.

Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.

”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.

Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.

”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”,  Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.

Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Lisätiedot

Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366

Ramppikuume valloittaa Kankaanpään tänä viikonloppuna

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän 19.-21.4. teatterin iloa ja riemua. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tarjolla on yhdeksän teatterin alan ammattilaisten vetämää koulutuspajaa, joissa syvennytään mm. näyttämötaisteluun, esitystekniikkaan, maskeeraukseen ja hahmotyöskentelyyn.

Katselmuksessa on tänä vuonna mukana kahdeksan esitystä, jotka kisaavat Ramppipystistä ja 1000 euron stipendistä. Katselmuksessa nähdään vahvoja ensemblejä ja monologeja, jotka pitävät katsojat otteessaan. Moni esitys on nuorten omia teoksia käsikirjoituksesta ja ohjauksesta tekniikkaan. Tartutaanpa myös suomalaiseen klassikkoon antaen sille uusi elämä. Teemoina ovat muun muassa ystävyys, nuoren kasvaminen aikuiseksi, erilaisuus, deittailu ja omana itsenä oleminen muuttuvassa maailmassa.

Katselmuksessa nähtävät esitykset:

• Teatteri Tiili Tampere – Minä olin täällä
• Joensuun lukioteatteri – Minne juna vie?
• Oulun taidekoulu/ Taukoteatteri – Kunniagalleria
• Teatteri Homsantuusa – Ikiminttu
• Kittilän Nuorisoteatteri – Seittemän Inttiveljestä
• Auran Nuorisoteatteri – Väärämieliset
• OnOKnäytellä – Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä
• Aarre Vesa – Välähdyksiä

Jokainen esitys saa palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita asiantuntijoista koostuvalta raadilta. Raadin muodostavat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja näyttelijä Mikko Penttilä.

Esityskatselmus alkaa avajaisilla lauantaina 20.4. klo 13.15 Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla. Esitykset ovat yleisölle avoimia ja niihin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta. Esitysten aikataulut löytyvät Ramppikuumeen ohjelmasta.

Katselmusta voi seurata myös suorana Ramppikuumeen YouTube-kanavalta, jonne avajaiset, lauantain ja sunnuntain esitykset sekä päätöstilaisuus striimataan.

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista

Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto,  Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.

Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.

Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.

Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.

Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Tule kuulemaan EU:n nuorille tarjoamista mahdollisuuksista!

Euroopan nuorisoviikolla 12.-19.4. syvennytään EU:n nuorille tarjoamiin mahdollisuuksiin työpajojen merkeissä. Euroopan nuorisoviikko on Euroopan komission joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma, jolla edistetään nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta eri puolilla Eurooppaa. 

Nuorisoseuroissa on vahvaa kokemusta EU-hankkeiden, kuten nuorisovaihtojen ja nuorten osallistamisprojektien toteuttamisesta. EU:lta saadun tuen avulla nuoret ovat mm. matkustaneet ulkomaille, toteuttaneet omia haaveitaan ja saaneet arvokasta kokemusta vaikuttamisesta. 

Työpajoissa haluamme innostaa muita ideoimaan omia EU-projektejaan. Työpajoissa esitellään Nuorisoseuroilla tehtyjä projekteja ja kerrotaan käytännönläheisesti mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa nuorille.  

Työpajat on suunnattu niin nuorille kuin nuorten parissa työskenteleville. Tervetuloa!

• Rääkkylä, Rasivaaran nuorisoseuran talo Rasihovi 12.4. klo 18–20  
• Joensuu, Nuorisokeskus Whisper 17.4. klo 16-17.30  
• Jyväskylä, kaupunginkirjasto ke 17.4. klo 14-17 
• Kuhmo, yhteislukio ti 16.4. klo 9-10.30 
• Mikkeli, Ohjaamo Olkkarin kansainvälinen kahvila 18.4. klo 15.15-17.30 
• Rovaniemi, Kulttuuritalo Wiljami 18.4. klo 18-20.  
• Reisjärvi, Reisjärven kirkonkylän nuorisoseurantalo 23.4 klo 16 

Lisätiedot työpajoista löytyvät nuorisoviikon tapahtumakartasta.

EU lähemmäs nuoria

Euroopan nuorisoviikon tavoitteena on tuoda EU lähelle nuoria tapahtumien ja viestinnän avulla. Viikko lisää tietoisuutta nuorten osallistumisesta päätöksentekoon, edistää nuorten ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua ja esittelee nuorten eurooppalaisten kykyjä ja hankkeita. Sen aikana nostetaan esiin yhteisiä eurooppalaisia teemoja, kuten yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia, tiedonsaantia sekä rakentavaa vuoropuhelua.

Tänä vuonna Euroopan nuorisoviikko pidetään kaksi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, joten demokratia ja EU-vaalit ovat myös nuorisoviikon pääaiheita.

Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

Lisätiedot 

Annina Laaksonen, pääsihteeri 
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
puh. 040 726 7450 

Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia

Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi

Ensimmäistä kertaa jaettu Vuoden nuori nuorisoseuralainen -tunnustus annettiin kahdelle henkilölle: Katherine Ulichille ja Emma Vuohtoniemelle. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Katherina ja Emma palkittiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.

Katherinen positiivinen asenne näkyy kaikessa, mitä hän tekee

Katherine on aktiivinen nuorisoseuralainen, joka on harrastanut intohimoisesti kansantanssia jo 14 vuoden ajan. Harrastus alkoi 2-vuotiaana sodankyläläisessä Jutaringissä ja jatkuu tällä hetkellä rovaniemeläisessä Siepakoissa. Harva viettää aktiivisesti ja yhtäjakoisesti saman harrastuksen parissa yhtä pitkän ajan.

Katherine on jakanut huikeaa tanssiosaamistaan esimerkiksi talkoolaisena kansantanssitapahtuma Kalenoissa sekä Mikkelissä kesällä 2023 pidetyn nuorisovaihdon aikana. Vaihdon aikana hän ohjasi ja opetti kansantanssia ja kertoi nuorisoseuralaisuudesta. Esimerkillään hän näytti, mitä kaikkea hienoa se käytännössä on.

Katherine on käyttänyt lappilaisuuttaan voimavarana, ja aina pitänyt Lappia ja aitoa lappilaista elämänasennetta esillä. Hän ei ole antanut pitkien etäisyyksien tai vähäisten harrastajamäärien haitata nuorisoseuralaisuuttaan eikä kansantanssijuuttaan.

Katherine toimii Nuorisoseuroissa aktiivisesti myös muussa toiminnassa. Hän on ollut mukana Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa osallistujana vuoden 2022 alusta. Katherine on osoittanut erinomaista osallisuutta, sitoutumista ja aktiivisuutta toimintaa kohtaan. Hän edistää ryhmähenkeä ja on mukana täydellä, kultaisella sydämellään.

Katherine on toiminut myös chat-moderaattorina ja keskustelufasilitaattorina kultturialan tapahtumissa osoittaen erinomaista kulttuurituntemusta- ja osallistumista. Hän on haastattellut alan ammattilaisia kulttuuri- ja taideharrastamisen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, ideoinut keskusteluja, rekrytoinut keskustelijoita ja ideoinut kysymyksiä. Hänen ansiostaan kulttuurista nuorisotyötä tekevien ammattilaisten tietämys kasvoi ja kulttuurisen nuorisotyön tunnettavuus ja merkitys laajeni.

Katherinella on ollut korvaamattoman suuri vaikutus nuorisoseuralaisuuteen ja siihen, miten se näyttäytyy positiivisena voimavarana. Hän on löytänyt nuorisoseuralaisuuden ytimen, ja se näkyy hänen päivittäisessä toiminnassaan muun muassa yhteisöllisyyden rakentamisena, osallisuuden lisäämisenä sekä periksiantamattomana tekemisen riemuna.

Kansantanssia harrastava ja ohjaava Emma on elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä

Emman tarina kansantanssin parissa alkoi noin 2-vuotiaana Nuorisoseura nuoren Iisalmen vanhempi-lapsiryhmässä. Siitä asti hän ollut nuorisoseuroissa tanssijana, apuohjaajana ja ohjaajana. Tällä hetkellä hän tanssii iisalmelaisessa kansantanssiryhmä Viirkantissa ja ohjaa Siilinjärven kansantanssijoissa.

Emma on yksin elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä ja tuonut sitä esille myös SiiliFolk -festivaaleilla. Viime kesänä Emma veti tanssipajoja, esiintyi itse ja ohjasi tanssiryhmää tapahtumassa. Hän on ohjaajana myös vienyt ryhmän Siilinjärveltä lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Innostus kansantanssin ohjaamiseen on tullut esimerkin kautta. ”Aina apuohjaajan töitä tehdessäni ihailin omaa ohjaajaani Päiviä. Halusin viedä hänen oppejaan eteenpäin sekä kasvaa samanlaiseksi kannustavaksi ja turvalliseksi ohjaajaksi ja aikuiseksi, joka hän minulle on”, Emma kertoo.

Ohjaajana toimimisessa Emmalle mieluisinta on kansantanssin ilon levittäminen ja kehityksen näkeminen lapsissa. Hän haluaa myös näyttää lapsille ja nuorille, miten siistiä kansantanssin harrastaminen on. Emman kehutaan olevan mahtava ohjaaja ja esimerkki lapsille.

”Olemme aloittaneet ihan alusta kehon kannatuksen, tanssitekniikan ja ilmaisun kanssa. On palkitsevaa huomata, kun ne alkavat löytyä – niin minulle, kuin lapsillekin. Esimerkkiä tästä kehityksestä voi nähdä kesäkuussa Pispalan Sottiisin Tanssirallissa Kansuleiden esittämänä!”

Rakkaus tanhuun ja nuorisoseuratoiminnan yhteisöllisyys pitää Emman edelleen mukana toiminnassa. ”Olen saanut uusia elämänmittaisia ystäviä tanssiharrastuksen ja ohjaajuuden myötä”, Emma kertoo.

Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura

Vuoden 2024 Nuorisoseura on Asemäentien Nuorisoseura Imatralta. Valtakunnallinen tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Tunnustuksen jakoi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.

Teatteria turvallisemman tilan periaatteilla

Reilun vuoden vanhan Asemäentien Nuorisoseuran päätoimintana on teatteri. Seurassa on tällä hetkellä neljä ryhmää eri-ikäisille harrastajille, joissa pääsee mm. näyttelemään, ohjaamaan ja opettelemaan teatteritekniikkaa. Toiminnan lähtökohtina ovat nuorisoseuraliikkeen arvot: osallisuus, yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja yhteisöllisyys.

Konkreettisesti arvot näkyvät mm. siinä, että seuran toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Asemäentiellä jokainen saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on. Seura onkin saanut harrastajilta hyvää palautetta turvallisesta tilasta harrastaa.

Aktiivista tapahtumatoimintaa

Menneen vuoden aikana toiminta on ollut hyvin aktiivista harrastus- ja tapahtumatoiminnan osalta. Nuorisoseura on näkynyt vahvasti Imatran eri tapahtumissa esiintymällä, tekemällä kasvomaalauksia, leikittämällä lapsia ja markkinoimalla seuran toimintaa. Viime vuonna seura järjesti myös omat Teatterifestarit, joka oli yksi Imatran 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Festareista on tarkoitus tulla jokavuotinen yhteistyötapahtuma.

Seura on saavuttanut menestystä myös Ramppikuumeessa, jossa Huuto-ryhmä voitti katselmuksen Ramppipystin vuonna 2023.

”Olemme pienessä ajassa saavuttaneet suuria ja tuoneet itseämme esille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja luoneet monia yhteistyökuvioita yhdistyksen kasvaessa”, seuran puheenjohtaja Sandra Strömberg kertoo.

Vuoden Nuorisoseuroista järjestettiin kannatatusäänestys Facebookissa ja Instagramissa, jossa Asemäentien Nuorisoseuraa kehuttiin erityisesti innostuneesta asenteesta ja yhteishengestä.

Asemäentien Nuorisoseurassa on turvallisempi tila toimia luovana omana itsenään ❤️ Se on aktiivinen ja nimensä mukaan nuoria on vaikuttamassa toimintaan monella tasolla, ja toiminnassa on ihan huipputyyppejä!

Asemäentien Nuorisoseura ry tekee todella tärkeää ja laadukasta työtä Etelä-Karjalaisten (mutta myös kaikkien muiden) nuorten parissa! Upeaa ja loppuun asti suunniteltua, vahvalla osaamisella ja taidolla työskentelyä💕

Lisätiedot

Sandra Strömberg, puheenjohtaja
Asemäentien Nuorisoseura
sandra@asemaentie.fi