Category Archives for "Kannanotto"

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

Valtuuston julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Huoli nuorten hyvinvoinnista on valtava. Koronapandemian, energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Gazan sodan muodostamalla kolmoiskriisillä on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksen mukaan 33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta. Tulos on huolestuttava. ”Meidän on turha puhua turvallisuudesta ja energiakriisistä, jos menetämme 33 % nuorista”, eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko totesi Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen iltavastaanotolla Seinäjoella 25.11.

Nuorten pahoinvointi on huomattu myös nuorisoseuroissa. Keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja paineet suoriutua täydellisesti ovat valtavat. Syitä ilmiön taustalla on useita. Koulutusjärjestelmämme puskee tekemään pitkäaikaisia päätöksiä hyvin nuorena, minkä lisäksi olemme tunnistaneet, että sosiaalinen media lisää suorituspaineita.

Nuorisoseuroissa nuorille annetaan kasvurauha. Meillä saa olla keskeneräinen, erehtyä ja yrittää uudelleen turvallisten aikuisten ympäröimänä. Kaikenikäisillä on rauha valita oma polkunsa ja kasvaa myös vastuullisiin tehtäviin.

Yhteisöllisyys on yksi peruspilareistamme. Nuorisoseurayhteisöä kuvataan usein ylisukupolviseksi nuorisoseuraperheeksi, joka kannattelee ja tukee myös vaikeina aikoina. Yhteisöön on saatettu lähteä mukaan jo lapsena ja edelleen eläkeikäisenä juuri ihmiset pitävät kiinni toiminnassa.

Fyysisenä kasvupaikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalot saattavat näyttää ulkopuolisin silmiin siltä, että ne seisovat tyhjillään kaupunkikeskusten ulkopuolella, mutta todellisuudessa ne ovat täynnä elämää. Seuran oma talo on monelle ylpeyden aihe, joka sitoo eri ikäisiä paikallisia ihmisiä yhteen.

Seurantalot ovat avoimia kaikille iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikessa nuorisoseurojen toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Näemme moninaisuuden vahvuutena, joka auttaa erilaisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämisessä.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat kaikkea tätä. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Seinäjoella 26.11.2023

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto