Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Lisätiedot
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Inclusion is On – kuulumisia Unkarista
Suomen Nuorisoseurojen hanketyöntekijät Maarit Malinen ja Riikka Järvinen osallistuivat 13.–15.4. järjestettyyn Inclusion is On -hankkeen koulutusseminaariin Budapestissa. Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa kerätään hyviä käytäntöjä ja innovoidaan uusia työkaluja saavutettavuuden, inkluusion ja osallisuuden edistämiseksi nuorten vapaa-ajan toiminnassa. Hyvät käytännöt ja uudet työkalut koostetaan oppaaksi, jonka pohjalta tuotetaan koulutusmalli sekä podcast-sarja. Hanke huipentuu nuorisotyöntekijöille suunnattuun webinaarisarjaan ja kumppanimaissa järjestettäviin lopputapahtumiin keväällä 2024. Inclusion is On -hankkeen taustalla on tarve uudelleenarvioida monenlaisten nuorten pääsyä osallisiksi vapaa-ajan toimintaan pandemian jälkeen. Hanke toteutetaan seitsemän yhteistyökumppanin yhteistyönä ja osallistujia Budapestissa oli kuudesta eri maasta.
Koulutuksessa keskityttiin inklusiivisuuden ja osallistamisen edistämisen hyviin käytäntöihin. Samalla kuultiin esimerkkejä unkarilaisilta paikallisilta toimijoilta. Ensimmäisenä päivän tutustuttiin paikalliseen Élményakadémia-järjestöön, joka tuottaa nuorisotoimintaa erityisesti Unkarin maaseuduilla tukeakseen unkarilaisten nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Toisena päivänä esittelyssä oli GYIÖT, joka on nuorisotyön kattojärjestö. Se tukee nuorten osallistumista sekä kehittää nuorisoalaa ja sen tunnettuutta Unkarissa. Kolmantena päivänä työstettiin konkreettisesti hankkeen tavoitteita, keskusteltiin toiminnallisten kokeiluiden tuloksista, sekä arvioitiin kehittämistyön tarpeita, joiden pohjalta syksyllä toiminta jatkuu konkreettisten menetelmien ja työkalujen kehittämiseen.
Koulutus tarjosi mahdollisuuden oppia täysin uuden toiminnan kehittämisestä erityisesti alueilla, joilla nuorisotoiminta ei ole ennestään tuttua. Keskustelua käytiin myös siitä, miten uutta toimintaa voidaan markkinoida lasten ja nuorten vanhemmille siten, että he uskaltaisivat mahdollistaa lapsilleen uusia kokemuksia. Inklusiivisuuden ja osallisuuden osalta huomattiin, että Suomessa näiden aiheiden parissa ollaan pitkällä vaikkakin kehitettävää riittää edelleen. Esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteista pitäisi luoda arkipäiväinen osa nuorten harrastustoimintaa. Lyhyesti käsiteltiin myös vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osallistumisen mahdollisuuksista, mistä on varmasti hyötyä myös Maaritin ja Riikan työssä. Koulutus antoi uutta näkökulmaa myös Tekemisen riemua Kainuussa- sekä Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen -hankkeisiin, jotka molemmat edistävät osaltaan nuorten osallistumisen mahdollisuuksia alueellisesti.
Suomesta koulutukseen osallistui Nuorisoseurojen lisäksi kaksi henkilöä Nuorten Akatemiasta. Lisäksi osallistujia oli Virosta, Tšekistä, Kroatiasta, Italiasta ja Unkarista.