Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.
”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa.
Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa.
Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea.
”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo.
Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.
Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.
Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä.
Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.
Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.
Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.
Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto
Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Suomen Nuorisoseurojen hanketyöntekijät Maarit Malinen ja Riikka Järvinen osallistuivat 13.–15.4. järjestettyyn Inclusion is On -hankkeen koulutusseminaariin Budapestissa. Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa kerätään hyviä käytäntöjä ja innovoidaan uusia työkaluja saavutettavuuden, inkluusion ja osallisuuden edistämiseksi nuorten vapaa-ajan toiminnassa. Hyvät käytännöt ja uudet työkalut koostetaan oppaaksi, jonka pohjalta tuotetaan koulutusmalli sekä podcast-sarja. Hanke huipentuu nuorisotyöntekijöille suunnattuun webinaarisarjaan ja kumppanimaissa järjestettäviin lopputapahtumiin keväällä 2024. Inclusion is On -hankkeen taustalla on tarve uudelleenarvioida monenlaisten nuorten pääsyä osallisiksi vapaa-ajan toimintaan pandemian jälkeen. Hanke toteutetaan seitsemän yhteistyökumppanin yhteistyönä ja osallistujia Budapestissa oli kuudesta eri maasta.
Koulutuksessa keskityttiin inklusiivisuuden ja osallistamisen edistämisen hyviin käytäntöihin. Samalla kuultiin esimerkkejä unkarilaisilta paikallisilta toimijoilta. Ensimmäisenä päivän tutustuttiin paikalliseen Élményakadémia-järjestöön, joka tuottaa nuorisotoimintaa erityisesti Unkarin maaseuduilla tukeakseen unkarilaisten nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Toisena päivänä esittelyssä oli GYIÖT, joka on nuorisotyön kattojärjestö. Se tukee nuorten osallistumista sekä kehittää nuorisoalaa ja sen tunnettuutta Unkarissa. Kolmantena päivänä työstettiin konkreettisesti hankkeen tavoitteita, keskusteltiin toiminnallisten kokeiluiden tuloksista, sekä arvioitiin kehittämistyön tarpeita, joiden pohjalta syksyllä toiminta jatkuu konkreettisten menetelmien ja työkalujen kehittämiseen.
Koulutus tarjosi mahdollisuuden oppia täysin uuden toiminnan kehittämisestä erityisesti alueilla, joilla nuorisotoiminta ei ole ennestään tuttua. Keskustelua käytiin myös siitä, miten uutta toimintaa voidaan markkinoida lasten ja nuorten vanhemmille siten, että he uskaltaisivat mahdollistaa lapsilleen uusia kokemuksia. Inklusiivisuuden ja osallisuuden osalta huomattiin, että Suomessa näiden aiheiden parissa ollaan pitkällä vaikkakin kehitettävää riittää edelleen. Esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteista pitäisi luoda arkipäiväinen osa nuorten harrastustoimintaa. Lyhyesti käsiteltiin myös vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osallistumisen mahdollisuuksista, mistä on varmasti hyötyä myös Maaritin ja Riikan työssä. Koulutus antoi uutta näkökulmaa myös Tekemisen riemua Kainuussa- sekä Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen -hankkeisiin, jotka molemmat edistävät osaltaan nuorten osallistumisen mahdollisuuksia alueellisesti.
Suomesta koulutukseen osallistui Nuorisoseurojen lisäksi kaksi henkilöä Nuorten Akatemiasta. Lisäksi osallistujia oli Virosta, Tšekistä, Kroatiasta, Italiasta ja Unkarista.