Category Archives for "Järjestö"

Osallistu Nuorisoseurojen kesäkiertueeseen

Nuorisoseurojen sosiaalisen median kesäkiertue tulee jälleen! Kesäkiertueen tavoitteena on esitellä paikallisten nuorisoseurojen toimintaa kesä-elokuussa Suomen Nuorisoseurojen Instagram- ja Facebook-tileillä. Hakulomake kiertueelle on auki 15.6. asti.

Kesäkiertueeseen osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla, jotka julkaistaan somekanavissamme 17.6.-9.8. välisenä aikana. Julkaisun aiheena voi olla esimerkiksi:

  • Kesällä järjestettävä tapahtuma.
  • Kesäteatteriesitys.
  • Kiitos vapaaehtoisille, seurantalolla kävijöille tai harrastajille. 
  • Summaus alkuvuodesta: mitä kaikkea seurassa on tehty kevätkauden aikana?
  • Seurantalon vuokrausmahdollisuuden mainostaminen.

Katso tarkemmat osallistumisohjeet ja lähetä materiaalit viimeistään 15.6. lomakkeen kautta: Nuorisoseurojen kesäkiertue 2024

Lisätietoja antaa viestintäasiantuntija Essi Roisko, essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh 044 7390 621.

Julkaisut tunnistaa Kesäkiertue-leimasta.

Yhdenvertaisesti yhdessä – hyvää Pride -kuukautta!

Hyvää Pride-kuukautta jokaiselle nuorisoseuralaiselle! Pride -kuukautta vietetään valtakunnallisesti 1.-30.6., ja tänä aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet näkyvät myös Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä.

Nuorisoseurojen yli 140-vuotiaaseen historiaan on aina vahvasti kuulunut yhdenvertaisuus. Järjestön alkuaikoina yhteiskunnallisen kasvatuksen keskeisin sanoma oli kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Varhaisvuosikymmenien nuorisoseuroissa puhuttiin ”säätyrajoituksen poistamisesta” ja asia oli jatkuvasti esillä nuorisoseuroissa 1800-luvulta lähtien.

Tänä päivänä toiminnassamme näkyy yhdenvertaisuuden lisäksi vahvasti moninaisuus. Toivotamme jokaisen mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme sellaisena kuin on. Jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, noudatamme toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Työkalupakkimme yhdenvertaisuus-osiosta voi tulostaa erilaisia versioita turvallisemman tilan periaatteista esimerkiksi seurantalon seinälle.

Emme hyväksy vihapuhetta tai häirintää, minkä takia tapahtumissamme on mukana yhdenvertaisuusagentteja. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä asiassa kuin asiassa. Lisäksi koulutamme henkilökuntaamme ja harrastusryhmien ohjaajia yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Olemme myös julkaisseet yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen oppaan, jota kuka tahansa voi hyödyntää.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja turvallisempien tilojen mahdollistaminen on kaikkien vastuulla. Nuorisoseuroissa teemme joka päivä töitä sen eteen, että toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla”, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström kommentoi.

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri vaihtuu

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy elokuussa muihin tehtäviin nuorisoseurajärjestön ulkopuolelle. Laaksonen on toiminut Nuorisoseurojen pääsihteerinä huhtikuusta 2020 alkaen. 

Nuorisoseurojen hallitus valmistelee uuden pääsihteerin valintaa. Tavoitteena on, että uusi pääsihteeri aloittaisi marraskuussa 2024. Siihen asti vt. pääsihteerinä toimii alueellisen työn johtaja Henna Liiri jakaen tehtäviä talous- ja hallintojohtaja Iija Filénin ja muun johtoryhmän kanssa.

”Työni nuorisoseurojen pääsihteerinä reilun neljän vuoden ajan on ollut valtavan antoisaa yhteiskunnallisista kriisivuosista huolimatta. Olemme saaneet paljon uusia nuoria mukaan, ja hiljattain uusittu strategia siivittää järjestöä tulevaisuuteen. Se on erittäin hienoa. Kiitollisena ja sydän täynnä uskoa yhteisön voimaan siirryn työurallani eteenpäin”, Laaksonen sanoo. 

”Haluan kiittää Anninaa siitä intohimoisesta työstä, jota hän on tehnyt koko järjestön kehittämiseksi. Kuluneet vuodet ovat olleet yhteiskunnallisesti haastavia, mutta Annina on onnistunut rakentamaan yhteisöllisyyttä, saanut monta kipinää syttymään ja lisännyt järjestön valovoimaisuutta myös ulospäin. Haikein mielin päästämme Anninan matkaan. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää uudessa työtehtävässä. Luottavaisin mielin katsomme tulevaan ja olemme iloisia, että järjestön sisältä löytyy väliaikainen pääsihteeri, jotta voimme valmistella uuden pääsihteerin rekrytoinnin huolella”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurat ry on lähes 550 jäsenyhdistyksen muodostama järjestö, joka tarjoaa monipuolista nuorisotyötä, kulttuuriharrastuksia ja seurantalotoimintaa kaikenikäisille. Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1881 ja sen toiminta keskittyy paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen ja ihmisten yhteen tuomiseen. Nuorisoseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia mm. teatterin, tanssin, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan parissa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä. Toiminta on kaikille avointa ja sitoutumatonta uskonnollisesti ja poliittisesti.

Restoratiivisilla työkaluilla voidaan kehittää organisaatiokulttuuria

Suomen Nuorisoseurat yhdessä itsenäisine keskuseuroineen on päässyt kuluneen kevään aikana kehittämään järjestön toimintakulttuuria yhteiskehittämismenetelmällä. Tukea tähän työhyvinvointia vahvistavaan prosessiin on saatu Työsuojelurahastolta. Fasilitoijina prosessissa toimivat Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiantuntijat Hanna Myllynen ja Sari Enkkelä

Yhteiskehittämisprosessin tavoitteena on antaa nuorisoseurajärjestön henkilöstölle näkökulmia restoratiivisiin sovinto- ja yhdessä elämisen taitoihin ja tätä kautta hahmottaa, miten restoratiivista toimintakulttuuria rakennetaan järjestössä. Taitoja voi hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä laajan vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa. 

Restoratiivinen lähestymistapa vahvistaa vuorovaikutusta

Yhteiskehittämisessä käytetään sovinnon rakentamisen ja restoratiiviseen sovitteluun pohjautuvia menetelmiä yhdistäen CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment)  -yhteisövalmennuksen vahvuus-, arvo- sekä sukupolvityöskentelyä. Kokoontumisten yhteydessä osallistujat tekevät reflektoivia välitehtäviä, joita käsitellään yhdessä. 

Prosessi antaa osallistujille kokemuksia rakentavan vuorovaikutuksen vahvistamisesta, tarpeiden sanoittamisesta ja kuulluksi tulemisesta, vahvistaen näiden asioiden näkymistä organisaation yhteisissä toimintatavoissa jatkossa. 

Yhteiskehittäminen jatkuu vuoden loppuun

Yhteiskehittäminen alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden loppuun asti. Ensimmäisellä kahdella kerralla osallistujien kanssa käsiteltiin restoratiivisia yhteisöjä ja yksilöiden toimintaa työarjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Restoratiivisuudessa on kyse nimenomaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutussuhteita kohtaamistilanteissa tukevasta ajattelusta ja toiminnasta, joka voi olla sekä yhteisöjä kehittävää tai konfliktitilanteissa ihmissuhteita korjaavaa.

Restoratiivisen näkökulman lisäksi liikkeelle lähdettiin luonteenvahvuuksista, joiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan omia ja muiden vahvuuksia, rikastuttaa yhteisöä  ja tukee arvostavaa vuorovaikutusta. Toisella kerralla psykologisen turvallisuuden käsite sekä restoratiivinen näkökulma konflikteihin antoivat osallistujille uusia tapoja hahmottaa ihmisten välistä kommunikaatiota myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

”Tällaisina vaikeina aikoina, kun joudumme tasapainoilemaan toiminnan uudistamisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden ja talouden realiteettien välillä on tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja uudistamaan yhteisiä toimintatapojamme”, kertoo Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

Yhteiskehittämisprosessi jatkuu yhteisellä sukupolvityöskentelyllä elokuussa, jossa tarkastellaan sitä, miten eri sukupolvien yhteen tuleminen työyhteisössä vaikuttaa yhteisiin tekemisen tapoihin.

Järjestön tärkeimmät päätökset tehdään Nuorisoseurakokouksessa 4.–6.10. – ilmoittaudu mukaan

Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva liiton ylin päättävä elin eli se tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Tällä kertaa kokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä. 

Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Mitä nuorisoseurojen toiminnassa pitäisi kehittää? Tee kokoukselle aloite 

Tekemällä aloitteen paikallinen nuorisoseura voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää.  Aloitteet voivat johtaa nuorisoseurajärjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.   

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta eli viimeistään 6.9. Liiton hallitus laati aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset.  

Ohjeet aloitteen tekemiselle löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta: https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/osallistu-vaikuta-tee-aloite/  

Valtuustolla tärkeä tehtävä järjestössä

Yksi Nuorisoseurakokouksen keskeisimmistä tehtävistä on valita uusi valtuusto seuraavalle kolmen vuoden kaudelle. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Valtuuston jäsenet valitaan ehdotusten perusteella, joita tekevät Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurat. Jos siis haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä.

Ehdotukset valtuustoedustajista tehdään kokouksen valmistelevalle vaalivaliokunnalle, joka koostuu Nuorisoseurojen jäsenistä. Ehdotukset jätetään verkkolomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen kokoukseen on avattu 

Jokaisella Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää edustajia kokoukseen ja toivommekin näkevämme kokouksessa edustajia mahdollisimman monesta eri seurasta. Kokousedustajien lukumäärä määräytyy yhdistyksen jäsenmäärän mukaan seuraavasti: 

  • 2 edustajaa, jos jäsenmäärä alle 300. 
  • 4 edustajaa, jos jäsenmäärä vähintään 300. 

Kaikkien kokoukseen osallistuvien tulee täyttää ilmoittautumislomake, joka löytyy osoitteesta https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/ 

Paikan päälle Helsinkiin tuleville on tehty kokouspaketteja, joista voi valita parhaiten itselleen sopivan.  Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä. 

Ota osaa nuorisoseurojen pyöräilyhaasteeseen

Pyöräliiton ja Nuorisoseurojen yhteinen hanke Harrastematkat aktiiviseksi haastaa kaikki nuorisoseurat pyöräilyhaasteeseen!

Haasteessa kisataan siitä, mikä nuorisoseura pyöräilee eniten 15.5.-30.9.2024 välisenä aikana. Eniten pyöräilykilometrejä keränneelle seuralle toimitetaan pieni yllätys haasteen loputtua lokakuussa 2024.

Ohjeet haasteeseen osallistumiseen

Pyöräilyhaasteeseen voivat osallistua kaikki Suomen nuorisoseurat. Valitkaa seurastanne yhteyshenkilö, joka toimittaa seuran yhdessä pyöräillyt kilometrit Pyöräliitolle 1.10.2024 mennessä tällä lomakkeella

Pyöräilykilometrit voi merkata ylös haluamallaan tavalla esimerkiksi muistivihkoon tai puhelimen muistioon. Osallistujat voivat myös printata ja käyttää tätä lomaketta.

Mukaan voi laskea kaikki 15.5.-30.9.2024 ajetut kilometrit. Yhteyshenkilö laskee osallistujien määrän ja pyöräilykilometrit yhteensä. Pyöräliitto on yhteydessä lokakuun alussa siihen Nuorisoseuraan, joka on kerännyt eniten pyöräilykilometrejä.  

Kysymyksiin vastaa Mari Marjamaa (mari.marjamaa@pyoraliitto.fi). Tervetuloa mukaan ja nauttimaan pyöräilyn ilosta! 

Taustalla nuorten liikkuvuutta lisäävä hanke

Harrastematkat aktiivisiksi -hankkeen tavoittena on kannustaa lapsia ja nuoria kulkemaan harrastusmatkoja enemmän pyöräillen, kävellen tai julkisella liikenteellä. Tällä tavoin halutaan helpottaa perheiden arkea ja lisätä lasten ja nuorten liikkuvuutta, hyvinvointia, taitoja sekä itsenäisyyden tunnetta.

Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.

Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.

Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.

Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.

Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta

Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.

Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.

Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.

Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista

Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto,  Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.

1 2 3 6